MW Stratocaster

MW Stratocaster on oikein soma, pienikokoinen (vooi, vain 116 senttimetriä!) ja sirohko poniori, jonka ostin Kayalta Monietista kun näin sen olevan myynnissä. Se oli komea, ansainnut jo pienenä Champion-Maitovarsan arvonimen ja oli niin suvultaan (joka on muuten upea, 1-polvinen ja molemmat vanhemmat kantakirjattu!) kuin luonteeltaankin omiaan rikastuttamaan tallimme ponikantaa. Hoitaessa Kassuksi kutsuttu oripojke on vallan mukava, kunhan jaksaa sen ainaista säikkyvyyttä ja "mami mä tuun sun syliin" reaktioita. Kuten sanottu, poniparka on kauhean pelokas eläin josta tulee lähinnä mieleen albiinokani. Pieninkin rasahdus saa tämän ponin pomppaamaan lähes ulos nahoistaan. Kassu on kuitenkin loppupeleissä varsin suloinen luonteeltaan, ja se on heti ensimmäisenä tarhan portilla pörisemässä ja tunkemassa nättiä päätään syliin kun sitä menee hakemaan. Käytävällä se seisoo nätisti, onneksi uusissa tiloissamme voimme pitää tammat omassa tallissaan ettei niiden tarvitse elää samassa tallissa tämän herran kanssa - onneksi ainakin hoitajalle, poni nimittäin tuntuu olevan mitä pahin naistenmies. Ori flirttaileekin aktiivisesti tammoille esimerkiksi kentän aitojen yli, ja siinä tosiaan riittää pitelemistä kokeneellakin taluttelijalla. Varustaessa Kassu käyttäytyy ihmisiksi, ja antaa laittaa satulan selkäänsä ja suitset päähänsä helposti. Varmuudeksi kannattaa jättää riimut kaulalle suitsiessa, ettei poni lähde vaeltelemaan. Taluttaessa tosiaan voi välillä yrittää lähteä lapasesta, mutta pysyy käsissä kyllä kokeneen taluttajan saadessaan, ja myös orikuolain voi auttaa ongelmaan.

Ratsastaessa Kassu on perustoimiva poni, joka kuitenkin jatkaa säikkyilyä. Joskus se voi esittää säikkyvänsä jotain saadakseen vähän extremeä elämäänsä, mutta muuten se toimii vallan mainiosti keskitasoisella ja sitä paremmalla ratsastajalla. Kouluradoille orista ei kuitenkaan ole, sen pitkäjänteisyys ei riitä sinne ollenkaan. Poni on viimeisen päälle osaava, ja siltä löytyy uskomaton hyppykapasiteetti jolla pääsee pitkälle. Kassun askellajit ovat erittäin mukavat istua, melko ponimaiset mutta käynti erityisesti on todella letkeää ja keinuvaa. Ravi on perusponin singerporskutusta, tosin hieman keskivertoa tasaisempaa sellaista. Laukka on riehakasta ja pyörivää, ja siinä tosiaan on pideltävää oikein olan takaa. Kouluradalle, kuten sanoin, orista ei ole sen huonon keskittymiskyvyn takia - ori jaksaa mennä samaa tehtävää korkeintaan 2-3 kertaa, ennen kuin se kyllästyy ja rupeaa oikuttelemaan saadakseen vähän elämää aikaiseksi. Ei sillä, etteikö ori olisi osaava tässäkin, mutta kun sillä ei vain riitä kärsivällisyys. Esteillä Kassu taas on kuin kotonaan! Se nauttii esteistä enemmän kuin mistään muusta, ja esteillä se ei myöskään säiky paljon mitään kun keskittyy tehtävään. Ennen estettä ratsastajan tehtävä on lähinnä pitää ori alla, sillä on nimittäin tapana rynnätä esteelle ihan ilo turvassa ja siitä ei hyvää seuraa. Kassu on myös hieman etupainoinen, ja ratsastajan kannattaa muistaa hypyn päällä pysyä itse hieman korkeammassa kevyessä istunnassa ja näin auttaa ponia. Myötäys on myös tärkeää, suuhun ei saa missään nimessä jäädä kiinni tämän ponin kanssa. Kassu ei anna mitään anteeksi esteradalla, vaan on herkkä ja ärsyyntyy helposti ristiriitaisista avuista. Kilpailuissa ratsastajan tehtävä on ohjata, poni itse pitää huolen vauhdista ja ketteryytensä ansiosta ratsastaja voi tehdä tiukkojakin käännöksiä ja näin säästää aikaa. Kieltäminen ei kuulu Kassun pirtaan mitenkään, vaan se hyppää lähes minkä tahansa esteen - ja ilmavaralla! Maastoillessa se palaa säikkyyn luonteeseensa ja säikähtää jokaista pienintäkin ääntä. Ja traktorit, hui sentään! Niitä Kassu pelkää kuin syötävä, ja niinpä maastoilu kannattaa ottaa maasta käsin tai ainakin silloin kun on varma, ettei lähistöllä tehdä maatöitä traktorien kera.

Suku

Kilpailukalenteri

Huom! Kalenteriin merkitään vain ERJ-sijoitukset, ja näyttelyistä vain SERTit sekä Ch-M-arvonimeen oikeuttavat KUMAt.