Ithel Irian

Ithel Irian alias Irian on varsin kipakka ja tuliluonteinen tamma, joka vaatii selkeät rajat käyttäytyäkseen ihmisiksi. Tarhasta haettaessakaan ei neitonen osaa olla mieliksi vaan juoksee kuin tuli hännän alla pakoon juuri käden ulottuvilta. Taluttaessa Irian yrittää usein rynniä edelle ja kun suunnitelma epäonnistuu, saattaa tamma hyökätä suunnilleen käteen kiinni. Kaiken tämän lisäksi se on hoitaessakin täydellisen sietämätön; pyörii paikallaan ja puree minkä kerkeää. Näin ollen kaksipuolinen kiinnitys on hyvinkin suositeltavaa tämän tamman kanssa puuhaillessa. Onneksi Irian sentään suhtautuu harjaukseen kuin karpaasi eikä vedä palkoa nenäänsä jos sitä harjaa kovakouraisesti. Ponille pitää myös osata näyttää kuka on The Boss, vaikka se ei paljoa sen harjattavuutta parannakaan... Näykkiminen voi vähentyä hieman jos jaksaa puolustaa itseään ärhäkkäästi tamman naskalihampaita vastaan. Iriania varustaessa on oltava tarkkana, sillä satulaa laittaessa saattaa tamma ovelasti potkaista sivulle, suoraan kohti pahaa-aavistamatonta satulan laittajaa. Satulavyön kiristyksen suhteen sen sijaan ei ole ollut mitään ongelmia, kyseessä onkin kenties ainoa asia mikä sujuu (suurinpiirtein) kivuttomasti tämän neidin kanssa. Suitsien laittaminenkin on yhtä helvettiä kun toisella kädellä pitäisi pitää ponin pää alhaalla ja toisella kädellä taas ujuttaa kuolaimia suuhun. Kun kuolaimet on saatu (tavalla tai toisella) ängettyä tamman suuhun, on edessä seuraava vielä hankalampi dilemma; korvien tunkeminen niskahihnan alta oikealle paikalleen. Tässä tilanteessa Irianin korvat useimmiten osoittautuvat harvinaisen herkiksi ja tamma heittelee päätään ja yrittää purra minkä ehtii - yritä siinä sitten pitää ne kuolaimet suussa ja samalla änkeä korvia niskahihnan alta kun tamma puree ja heittää päätään ja pahimmassa tapauksessa vielä lähtee peruuttamaan pois kammottavasta tilanteesta. Sitten kun suitset on saatu paikoilleen, voi hoitajakin hengähtää, sillä suitset päässä tamma muuttuu yllättäen mitä mukavimmaksi tammuskaksi joka suorastaan hinkuu pääsyä kentälle. Luojan kiitos, tamma ei sentään näy periyttäneen rumaa luonnettaan varsoihinsa ainakaan tähän mennessä..

Ratsastaessa Irian on yhdellä sanalla sanottuna.. hurja. Se on ihan koko ajan hinkumassa eteenpäin ja eteenpäin, mutta kuitenkin usein jää pomppimaan vain paikalleen mikäli ratsastaja ei näytä heti ensimetreillä kaapin paikkaa tammalle. Ponin askellajit ovat todella mukavat, loppujen lopuksi kunhan pukit ja ylimääräiset sivuloikat saadaan karsittua pois ja tamma saadaan keskittymään tehtäväänsä. Irianille sopisi todella hyvin määritelmä AD/HD... Kuitenkin, Irianin käynti esimerkiksi juuri selkäännousun jälkeen on nopeaa ja nykivää ja itse asiassa harvinaisen pitkää pikkuponin askeleiksi. Näyttävyyttä siitä saa hakea kissojen ja koirien kanssa, ja se on erittäin epämukavaa istua. Ravi sen sijaan on melko eksoottisen oloista ainakin alkuhetkillä kun poni juoksee pää taivaissa ja puree kuolaimeen kiinni... Ei siitä sen enempää. Kun tamman saa keskittymään hyvin, tulee ravistakin yllättävän tasapainoinen ja helppo istua, ja ennen kaikkea kaunis katsella. Laukka voi jäädä helposti pomppimaan paikallaan hetkeksi ennen kuin sen saa todella pyörimään, ja jos sitä ei saa pyörimään niin tuloksena on pukituksia ja sivuloikkia. Loppujen lopuksi laukka on kuitenkin helposti säädeltävissä, tamma pidentää ja lyhentää askeltaan ihan uskomattoman paljon, mikä on todella hyvä asia esteponille. Kouluradalla Irian ei jaksa melkein ikinä keskittyä kunnolla, vaan venkoilee minkä kerkeää ja pyrkii ainakin aluksi päinvastaiseen suuntaan mahdollisimman kovassa askellajissa. Tamma kuitenkin on melko osaava ja hallitsee puhtaasti erilaisia koulukiemuroita, mutta ei jaksa todellakaan innostua pitkästä kouluradasta. Esteillä Irian on huipussaan, sitä varten se on jalostettu ja siitä se todella nauttii ja onkin melkoinen tykki. Estettä lähestyessä poni usein yrittää lähteä lapasesta, ja tällöin asiaan auttaa vain isunnan tiivistäminen ja pidätteet jotka saavat olla rajujakin, että neiti ymmärtää vähän hidastaa. Hypyt ovat usein mukavia, mutta joskus hissihypytkin kuuluvat tamman repertuaariin ja ne taas eivät ole mukavia. Esteen jälkeen on muistettava pitää ohjastuntuma, sillä vähänkään tilaa saatuaan tamma näkee tilaisuuden tulleen ja kiskaiseen päänsä alas ja rupeaa pukittamaan. Skarppina on siis oltava, mutta mitään maata kaatavaa ei kuitenkaan useimmiten tapahdu. Maastoillessa Irian on paljon vaikeampi käsiteltävä kuin kentällä, ja vaatii ratsastajaa olemaan tarkkaavainen ihan joka sekunti, tai muuten voi tapahtua kauheita. Porukassa maastoillessa tämäkin neiti kuitenkin rauhoittuu ja useimmiten suostuu menemään nätisti muiden perässä tai keskellä.

Suku

Kilpailukalenteri

Huom! Kalenteriin merkitään vain ERJ-sijoitukset, ja näyttelyistä vain SERTit.